• Marika Niemi

Opintolainalla asuntosijoittajaksi

Opintolaina on hyödyllinen työkalu, nimittäin se on valtion takaamaa lainaa matalalla korolla. Osan lainasta voi jopa saada anteeksi valmistumalla vaaditussa ajassa. Tässä postauksessa lasketaan niin p*rkeleesti, että miten opintolainalla voi ryhtyä asuntosijoittajaksi. Kannattaa keskittyä, jotta pysyy luvuissa mukana, tässä tulee nimittäin muutama numero mainittua.



Laskelma on täysin hypoteettinen ja sen tarkoitus on herättää ajatuksia omasta tilanteesta. Tämän teoreettisen olettaman perusteella on mahdollista, että 20 vuotiaana opiskelemaan menneellä henkilöllä on 38 vuotiaana 3 sijoitusasuntoa lähes velattomana ja ilman omaa rahaa sijoitettuna.


Olettamat:

  • Ostettavat asunnot 60 000 euron arvoisia, yhtiölainattomia

  • Vakuus pankille 42 000 euroa, omarahoitusosuus 18 000 euroa

  • Vuokra asunnossa 500 euroa, yhtiövastike 150 euroa = bruttotuotto 350 euroa

  • Yhteisövero 20 % = nettotuotto 280 euroa

  • 42 000 euron laina 12 vuoden laina-ajalla = kuukausierä noin 300 euroa (=omaisuuden kasvu)

  • Opintolainaa voi nostaa 650 euroa/kk vuosittain niiltä kuukausilta, kun opiskelija saa opintotukea. Oletetaan, että opiskelija opiskelee myös kesäisin, jolloin opintolainaa on mahdollista saada 12x650 euroa = 7 800 euroa vuodessa

Laskelman yksinkertaistamiseksi on laskelmasta jätetty korko pois. Koron osuuden voi kuukausittain kuitata esimerkiksi päivän työllä.



Ensimmäinen sijoitusasunto

  • Opiskelija nostaa opintolainaa siis 650 €/kk, joten tarvittava summa ensimmäiseen asuntoon on kasassa 2 vuoden ja 4 kuukauden kuluttua:18 000/650 = 28 kuukautta.

  • Ostohetkestä lähtien vakuusarvoa, eli omaisuuden kasvua, kertyy lainanlyhennysten muodossa 300 euroa/kk = 3 600 euroa/vuodessa.

  • Asunnon varainsiirtovero pitää maksaa kahden kuukauden kuluessa ostosta (1200 euroa). Tämän opiskelija voi kuitata opintolainalla 30 kuukauden kohdalla.

  • Tässä vaiheessa opiskelijalla on 60 000 euron arvoinen asunto, joka kasvattaa omaisuutta 300 euroa/kk. Asunnosta on maksettu varainsiirtovero ja opiskelija nostaa edelleen opintolainaa 650 euroa/kk.

Omaisuuden kasvu kuukaudesta 28 eteenpäin 300 euroa/kk

Opintolainaa kuukaudesta 30 eteenpäin 650 euroa/kk



Toinen sijoitusasunto

Oletetaan, että varainsiirtoveron maksusta on menty 18 kuukautta eteenpäin. Opintolainaa on kertynyt 18kk x 650 euroa = 11 700 euroa ja ensimmäisestä asunnosta kertynyttä vakuutta on kasassa 20kk x 300 euroa = 6 000 euroa. Opiskelijalla on koossa siis 17 700 euroa, joka tässä olettamassa riittää uuden asunnon ostoon. Toinen asunto voidaan ostaa siis kuukaudella 48.


  • Vakuus ja varainsiirto menevät kuten edellisessä, eli vakuusarvon kasvu on 300 euroa/kk ja varainsiirtovero maksetaan opintolainalla kahden kuukauden päästä ostosta.

  • Eli kuukaudesta 48 eteenpäin vakuutta kertyy 600 euroa/kk (300€ x2).

  • Opintolainaa kuukaudesta 50 eteenpäin kertyy 650 euroa/kk, kuten aiemminkin.

  • Yhteensä siis vakuutta ja lainaa kertyy 1250 euroa/kk (vakuus + opintolaina).

  • Seuraavaan eli kolmanteen sijoitusasuntoon on rahat kasassa 15 kuukauden päästä (18 000/1250=14,4 kk).


Omaisuuden kasvu kuukaudesta 48 eteenpäin 600 euroa/kk

Opintolainaa kuukaudesta 50 eteenpäin 650 euroa/kk


Kolmas sijoitusasunto


Mennään siis 15 kuukautta eteenpäin ja olemme kuukaudessa numero 65 (5,4 vuotta). Tässä vaiheessa maisterin opinnot ovat loppuvaiheessa tai osa on jo valmistunutkin. Oletetaan kuitenkin, että tämän esimerkin opiskelija opiskelee 6 vuotta ennen valmistumista.


Kuukauden 65 kohdalla opiskelija voi ostaa kolmannen asuntonsa. Samat speksit; asunnon hinta on 60 000 €, varainsiirtovero 2 %, jne.


  • Vakuutta kertyy kuukaudesta 65 alkaen 900 euroa/kk (300 x3).

  • Opintolainaa kertyy kuukaudesta 67 alkaen 650 euroa/kk, kuten aiemminkin.

  • Esimerkki opiskelijan opinnot loppuvat kuukaudella 72, joten vakuutta ehtii kertyä 7x900 euroa = 6 300 euroa (72-65=7).

  • Opintolainaa kertyy 5x650 euroa= 3 250 euroa

  • Yhteensä kertyy siis 9 550 euroa käteistä ja vapaata vakuusarvoa (6 300 + 3 250). Ps. Puolet neljänteen asuntoon tarvittavasta määrästä.

  • Opiskelijalla on kertynyt opintolainaa 46 800 euroa 72 kk aikana. Opiskelija valmistui ajallaan, joten hän saa opintolainahyvityksen ja alkaa maksamaan opintolainaansa takaisin vasta noin 3 vuoden kuluttua valmistumisesta.


Omaisuuden kasvu kuukaudesta 65 eteenpäin 900 euroa/kk

Opintolainaa kuukaudesta 67 kuukauteen 72 asti 650 euroa/kk



Opiskelija on lyhentänyt lainojaan:

  • 20kk x 300€

  • 15kk x 600€

  • 7kk x 900€

  • = 21 300 €, kun opinnot päättyvät kuuden vuoden kuluttua aloittamisesta

  • Opiskelijalla on nyt 3 x 60 000 euron brutto-omaisuus = 180 000 euroa

  • Opintolainan osuus brutto-omaisuudesta on 46 800 euroa (ennen opintolainavähennyksiä)

  • Pankkilainaa ( - opintolaina) opiskelijalla on noin 137 000 euroa, josta voidaan vähentää jo lyhennetty osuus eli 21 300 euroa = 115 700 euroa.

  • 20 vuotiaana opiskelut aloittaneella nuorella on 38-vuotiaana 3 velatonta sijoitusasuntoa, joiden bruttotuotto on 3 x 350 euroa/kk = 950 euroa/kk (kolmas asunto 26-vuotiaana + velan nollaus12v = 38v).

Laskelmassa ei ole huomioitu: Sijoitustoiminnan riskejä, kuten tyhjiä kuukausia, remontteja jne. Siinä ei ole myöskään huomioitu mahdollista arvon nousua tai laskua. Laskelmassa sijoitukset on sijoitettu opiskelijan perustamaan yritykseen, muuten tulot vaikuttaisivat opintotukeen. Laskelma ei huomioi myöskään yrityksen kuluja, esimerkiksi kirjanpitokulut. Luvut ovat hyvin yksinkertaistettuja asian selventämiseksi.



Tässä paikoittain sekava laskelma, mikä todistaa ainakin jollain tasolla, että opintolainaa hyödyntämällä voi ostaa sijoitusasuntoja. Tämä on erittäin hyvä mahdollisuus opiskelijoille, jotka eivät tarvitse opintolainaa rahoittaakseen päivittäistä elämäänsä, maksaakseen vuokraa ym. Opintolainaa on siis mahdollista käyttää pääomana postauksen esimerkin mukaan sijoitusasunnon hankinnassa. Ja mikä hulluinta, osan opintolainasta (eli tässä tapauksessa sijoitukseen käytetystä pääomasta) saa vielä takaisin, jos opiskelija valmistuu vaaditussa ajassa. Huhheijjaa Suomi on kyllä mahdollisuuksien maa.. 😅



-Marika

@wilmahphotography
  • White Instagram Icon

© 2019 Mainostoimisto Zoomi Oy

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now